0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.
minkälaisen kuljetusyrityksen saa pystyyn "muutamalla hupitonnilla"?kuulostaa huru-ukkojen höpinältä - tai vaihtoehtoisesti illuusiomaailmassa elävältä rehvakkaalta kuljetusyrittäjältä, jolla ei ole muuta omaa kuin teipit ovissa ja nimi velkapapereisa.
Ei yrittäjäksi mikään pakko ole ryhtyä, jos tuntuu siltä että palkollisena on paras olla niin sitten se on niin. Se ansioiden mahdollinen kohoaminen yrittäjänä on moninkerroin enemmän kiinni itsestä kuin palkollisena, yrittäjänä ikään kuin oikeasti mittaat osaamisesi tason ja jos taso on matala niin markkinat hoitaa häirikön pois pelistä ja jos taas osaat työsi niin kyllä siitä kohtuullisen korvauksen saa.1 auton yrittäjänä luulisin että se ansiotason ero on jotain nto 1000€/kk luokkaa ja jokainen voi mielessään pohtia onko tuolla summalla valmis riskin ottamaan.
Se ansioiden mahdollinen kohoaminen yrittäjänä on moninkerroin enemmän kiinni itsestä kuin palkollisena, yrittäjänä ikään kuin oikeasti mittaat osaamisesi tason ja jos taso on matala niin markkinat hoitaa häirikön pois pelistä ja jos taas osaat työsi niin kyllä siitä kohtuullisen korvauksen saa.
Sellaisia rahoja pitäisi olla jokaisella palkkakuskillakin säästössä, jotka ovat jo muutakin kerenneet tekemään töissä kuin selviämään koeajan - mutta Suomessa on tapana käyttää joka penni ja loput velaksi ja sitten taas ihmetellään kun se harhalla rakennettu elintaso romahtaa.
Edustamassasi suoritusalassa reilu enemmistö on sellaisia yhden auton omistajakuljettajia, joilla kiinni olevat varannot ovat maksimissaan muutamia kymmeniä tuhansia. Se on tietenkin osasyy, miksei niistä muiden pressuvaunuista mitään rahaa saakkaan. Sellaisia rahoja pitäisi olla jokaisella palkkakuskillakin säästössä, jotka ovat jo muutakin kerenneet tekemään töissä kuin selviämään koeajan - mutta Suomessa on tapana käyttää joka penni ja loput velaksi ja sitten taas ihmetellään kun se harhalla rakennettu elintaso romahtaa. Näin on käynyt myös sadoille ja sadoille kuljetusliikkeillekkin. Noh, voivotella ja jossitella voi aina, omasta tekemisestä se lähtee kannattaako vai ei ja tuurillakin on osansa. Sitä voi sitten jokainen keskenään miettiä kun näin Sunnuntai aamuyönä ajelee kohti tehdasta, että haluaako tätä tehdä isäntänä vai palkkakuskina. Kyllä palkollisen elämä on helppoa. Todella helppoa.
Silloin kun olen kaivannut lisää hommia/tienestejä niin olen myynyt itseäni vakihommien lisäksi muualle tuuraamaan. Tähän saakka olen sitä tehnyt verokortilla mutta en tiedä olisiko järkevää tehdä sitävarten Tmi ja kierrättää sitäkautta jotain kuluja esim puhelinlaskut, työkaluja ja voiskai sielä periaatteessa olla joku autokin ja sen menot kirjoilla. Varmaan rahallisesti se ja sama, mutt liekö se yrittäjille mieluisampi tapa että tuuraaja hoitaa itse sivukulunsa? Nyt on toimittu siten että maksavat aina kiinteän prossan lomakorvausta tuntipalkan päälle.Tuosta hommas kun itseään kuljettajana vuokraa niin eikös toimeksiantajia pitänyt olla useampi ja oliko niin että myös kalustoa olisi hyvä olla sillä yrityksellä ettei verottaja rinnasta työsuhteeksi?
Aikasemmassa elämässä jakarikuskina se oli just tuota että eipä tahtonu arvostusta olla vaikka kaikkes annoit. Päin vastoin, tahto olla tyyli se että jos tunnollisella kuskilla kerranki jäi jotaki hoitamatta niin mainintaa tahto tulla heti. Sen sijaan ne jotka tahallaan löi läskiksi hommat säännöllisesti sai olla enimmäkseen rauhassa. Vissiin sillä ajatuksella että ei siitä kuitenkaan mitään hyötyä ole vaikka niille mainittis.
Edustamassasi suoritusalassa reilu enemmistö on sellaisia yhden auton omistajakuljettajia, joilla kiinni olevat varannot ovat maksimissaan muutamia kymmeniä tuhansia. Se on tietenkin osasyy, miksei niistä muiden pressuvaunuista mitään rahaa saakkaan. Sellaisia rahoja pitäisi olla jokaisella palkkakuskillakin säästössä, jotka ovat jo muutakin kerenneet tekemään töissä kuin selviämään koeajan
Kysymys 3, Saako yrittäjyydestä leipää pöytää tai edes jotakin sen leivän päälle muutakin kuin ylähuuli? Vai kannattaako edelleen vaan pysyä renkinä?
Olen tätä otsikkoa mielenkiinnolla seuraillut ja tulikin parikin kysymystä mieleen eli juu ovat hölmöja, anteeksi etukäteen...Kysymys1, Oletetaan, että haluaisin alkaa yrittäjäksi ja hankkisin nyt tästä 2- tai 3-akselisen veturin ja tulisi aika alkaa keskustelemaan sopimuksista eli siis kysymykseni on, että miten tällaiset diilit esimerkiksi nyt vaikka Schenkerin tai DSV:n kanssa tehdään ja mitä sellaisesta pitää tietää etukäteen
Kysymys 2, Onko tapahtuma mitenkään erilainen, jos haluaisinkin alkaa ajamaan kontteja?Kysymys 3, Saako yrittäjyydestä leipää pöytää tai edes jotakin sen leivän päälle muutakin kuin ylähuuli? Vai kannattaako edelleen vaan pysyä renkinä?
Kysymys1, Oletetaan, että haluaisin alkaa yrittäjäksi ja hankkisin nyt tästä 2- tai 3-akselisen veturin ja tulisi aika alkaa keskustelemaan sopimuksista eli siis kysymykseni on, että miten tällaiset diilit esimerkiksi nyt vaikka Schenkerin tai DSV:n kanssa tehdään ja mitä sellaisesta pitää tietää etukäteen
Kirjoitatte nimet paperiin, lyötte kättä päälle ja hymyilytte.Hymyilette vielä kun ovikin sulkeutuu takana. Sinä hymyilet koska et tajunnut että hintaa tarkastetaan vain alaspäin vaikeiden aikojen varjolla, huolintaliikkeen edusta hymyilee koska tietää että et ymmärtänyt mistään mitään, pian sinulla on veturi jolla ei voi tehdä kuin yhden huolintaliikkeen hommia jotka kusettaa sua enempi kuin populistipersut kannattajiaan.(ei ollut henkilökohtaista, mutta noin näen sen menevän)