0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.
Ensinnäkin kiinnostaa kalusto. Miten kuorma-auto, puoliperävaunuyhdistelmä ja kasettiyhdistelmä vertautuvat Uudellamaalla? Etäisyydet ovat ilmeisesti etenkin kehä III:n sisäpuolella niin lyhyitä, että kasettiyhdistelmän kannattavuus ei ole niin ilmeinen kuin "maakunnassa". Puoliperävaunuyhdistelmää minulle on kaupattu sillä perusteella, että vetoautolla voi vetää muutakin, jos huono suhdanne iskee päälle ja infrarakentaminen hyytyy. En kyllä ole vakuuttunut tuosta edusta, kun irtoperäliikenteen taksat ovat mitä ovat ja "ylimääräisten" perävaunujen hankinta vaatii sekin rahaa, jos aikoo ajaa esim. elintarvikkeita. Ilmeisesti puolikas olisi kuitenkin maansiirtoautoon verrattuna halvempi hankintahinnaltaan ja kantavuutta saisi enemmän, mutta onko puolikkaalle sitten vaikeampi saada keikkaa (ei pääse ihan joka paikkaan jne.) verrattuna kuorma-autoon? Jokin syyhän siihen on, että maata ajetaan
Morjesta vaan kaikille!Entä mikä ratkaisee, noin yleisesti ottaen, kuorma-auton akselimäärän maansiirtokäytössä? Kuljetettavan maa-aineksen tiheys (multa, sora jne.)? Tekeekö kolmiakselisella maansiirtoautolla mitään vai onko neli- tai viisiakselinen "ainoa oikea" valinta? Ylimääräiset akselithan ei tule ilmaiseksi.Entä millaiset ovat maansiirtoalan taksat? Suomi24:n kymmenen vuoden takaiset kauhistelut 45 eurolla tunti ajavista konkurssiyrittäjistä ja 70 euron "oikeasta" tuntihinnasta ovat yksi asia - missä liikutaan nykyään? Millaisia veloitusperusteita alan isot toimijat hyväksyvät aliurakoitsijalta? Tuntiveloituksesta ei välttämättä paljoa jää käteen, jos lastaus ja purku onnistuvat nopeasti ja ajokilometrejä (lue: polttoaine, rengas ym. kuluja) tulee paljon. Tonnikilometreistä kuulee myös puhuttavan, mutta eikö yrittäjä ole jälleen suojaton, jos odotusaikaa kertyy enemmän kuin tarjousta laskiessa on olettanut? Onko tuntiveloituksen ja (tonni)kilometriveloituksen yhdistäminen täysin mahdoton ajatus?Mitenkäs sitten omistussuhde kalustoon? Neliakselista MB Actrosia näyttäisi saavan vuokralle reilulla 5 000 eurolla kuussa (alv-0), mikä tuntuu suolaiselta, mutta eipähän tarvitse seisottaa autoa pihassa, jos töitä ei ole. Jos kuitenkin ostaa "oman", niin miten isolta osin pankki hyväksyy kaluston lainan vakuudeksi? Riittääkö tyyliin 10 tai 20 prosentin omarahoitusosuus? Minkä verran ajettua maansiirtoautoa uskaltaa vielä katsella käytettynä ilman riskiä kymppitonnin remontista heti liikkeestä ulos ajettuaan? Maansiirtokalusto vanhennee nopeammin työmailla rytyyttäessä kuin kestopäällysteellä ajettavat vehkeet. Tai jos päätyy vanhaan kalustoon (tyyliin 20-25 vuotta vanhaan), niin saako varaosia ja huoltoa vielä helpolla vai tehdäänkö osat mittatilaustyönä ja korjaukset merkin harrastajien pajoissa?
moro vaan täältäkin en tiedä pääkaupunkiseudun tilanteesta, mutta maakunnassa ei sorapuolikkaalle ole kysyntää vaan kasetti tuntuu olevan paras.ja 68t tai 76t yhdistelmä (eli vähintään 4-akselinen veturi). mahdollisimman monipuolinen pitäisi kuulemma olla, sen olen kuullut että pääkaupunkiseudulla olis hyötyö jos pystyisi kasetoimaan väärinpäin.ja mitä taksoihin tulee niin enimmät hommat taitaa olla tonnitaksalla, poikkeuksena hommat joissa joutuu venaamaan. tietty nämänkin asiat riippuu toimeksiantajasta/sopimuksista. Ja kannattaa kysellä ajoja useammasta paikasta, yhden varaan ei kannata laskea.jos päädyt ostamaan oman (=rahoitusyhtiön) auton niin kyllä aloitteleva yrittäjä joutuu 40% laittamaan käsirahaa, ainakin jos kyseessä yhtään vanhempi (=10v ikäinen tms.) kalusto.Ja nää ylläolevat on selvitelty tässä vuoden sisällä kun ite oon omaa yritystoimintaa suunnitellu vakavammin
Huonosti oot selvittänyt, meinaan 3 akselisella vetäjälläkin saat sen 68ton
Ja 76t.
Jonkinlaisena B-junana? Siis 3-akselisena rekkaveturina.Vai miten saa rakennettua kymppipyöräisestä sora-autosta 76 t yhdistelmän? Ehkä sellainen on mahdollista, kun näitä vaihtoehtoja on nykyisin rajattomasti.
Eikös jos laittaa 6 akselisen kärrin jossa on osa paripyöriä ?
Jos hinaa kahta puoliperävaunua, jotka kasetteja, melkeinpä kolmella laatikolla, niin eikös se silloin onnistuis toi 76t kolmeakselisen kippiauton perään?
En tiedä miten polliisit suhtautuvat massojen ylityksiin kasettilavan ollessa kyydissä. Kolmeakselisella paukkuu pahasti yli, kun neliakselisellakin autolla viisiakselisen kärryn kasetti menee yli.
Eikai ne poliisit siitä ylityksestä mitään sano, kun vaan kärri on suht lähellä, eikä oo painorajoitettuja siltoja tms.
Ei pitäs kirjoitella asioista joista ei tiedä, vai miten...Ja kyllä, oon ajanu puita ja aika paljon muutakin 68 ja 76 tn yhdistelmillä...Haluan nähdä sen sorakasetin jossa 3 akselisella vetäjällä on 68tn putki, yksikään valmistaja ei anna kiskoa 5-akselisen laatikkoa 3-akselisen päälle.Kannattaa ottaa selvää asioista ja painoista ennenkuin kirjoittelee mitä sylki suuhun tuo !!!
Onhan näitä kahden laatikon kasettikärryjä ollut iät ja ajat. Tietty vähän eri asia mistä sinä puhut, mutta jos yleisesti puhutaan 3-akselisesta vetäjästä ja 68 tonnin yhdistelmästä niin kai sellaisea on.
Toissa talvena ajettiin yhden yrittäjän kanssa 8-akselisella puutavarayhdistelmällä n.50tn nettokuormilla laillisesti siinä missä 9-akseliset ajoi samoilla netoilla. Ainoa ero oli et myö puotettiin nosturi matkalle ku mentiin tehtaalle.