Aihe: Vs: Kulutus lukemianne

[bliz]

Joo kyllä itsekkin kerään notkosta vauhdit mäkeen jos vaan sen sieltä ilmaiseksi saan ja olen itsekkin sitä mieltä että se pienentää kulutusta. olettaen tosiaan että se nopeuden nosto saadaan otettua alamäestä eikä väkisin jouduta vedättämään ylämäkeen. Toivakka on hyvä esimerkki. saat vetää pulttilattiassa kaks kilometriä ennen mäkeä kun koitat nostaa 80->90km/h nopeutta kun on loivaa mäkeä eikä nopeus vaan nouse. naftaa palaa kyllä reilusti. jos vedät 80km/h vauhti on sama ja kaasun asento puolessa välissä.  Ainakin 450hv täysperällä ja sama oli 380hv puolikkaalla.

Mut just maantiellä _mun_ mielestä se suurin ero tulee noissa loivissa nousuissa että pyydetäänkö siltä koneelta täydet ja mennään hitusen kovempaa vai se että pyydetään vaan se mitä tarvitaan ja mennään sitä 80km/h. Loivassa mäessä kuitenkin se alkaa ottaa ihan eri tavalla kun koitetaan pitää kovempaa nopeutta.

Hyvii näkökohtii täs tulee koska itse en oo aatellu ollenkaan tota täysillä vetämistä mäkeen. se on kyllä varmasti totta että kone vie vähemmän kun käy täysillä talkoilla kun se että vetää hiljempaa ja käyttää voimaa pidempään.

Hitto ku sisussa on niin paskat välitykset että sillä ei oikeen voi taloudellisuus ajoa kokeilla mut ois ihan siisti kokeilla joku lenkki ajaa samalla autolla ja samalla painolla. eka toinen kuski ajais 100km lenkin kovemmalla nopeudella ja taloudellisesti ilman rajottimella hakkaamista ja sit itte kokeilis tuhnuta sitä kaheksaa kymppiä tai vähän alle tilanteen mukaan myöskin taloudellisesti et mikä ois sit kulutus ero. tos on vaan 1400rpm koneessa ohjelmaa 80km/h niin ei oikeen onnistu kun tietää jo ennenkun ees kokeilee mikä on lopputulos kun huutaa jo niin kovilla kierroksilla yheksässä kympissä.

[Eiku]

Tämä aihealueen voisi otsikoida uudestaan Kulutustieteeksi. 

[IsoPaha-Heikki]

No, mitäpä luulet?

jos ilmanvastus olisi isompi kuin liike-energia, niin yhdistelmähän pysähtyis heti kun päästäis kaasusta. eikö? tai siis ilmanvastus ja vierintävastus yhdessä olisivat isommat.

aika paska aerodynamiikka sais olla, että 60t yhdistelmä pysähtyis 80kmh vauhdista ku seinään. Silloinhan vastustavat voimat olisivat isommat kuon kappaleeseen varautunut liike-energia.


Riittikö vastaukseksi? kaavaa ei ole esittää. varmaan sellainenkin löytyis.

[HeceR]

Jos nyt lähdetään siitä, että liike-energiaa tulee kappaleen kiihdyttämisestä. Tasaisella nopeudella puhutaan liikemäärästä. Näiden kaavoissa on vissi ero.

Liike-energia lasketaan kaavalla E=(1/2)*m*v^2, jossa m=massa, v=nopeuden muutos
Liikemäärä lasketaan kaavalla P=mv, jossa m=massa, v=nopeus

Toisaalta nuo toimivat vain laskennallisessa käytössä, koska aina on olemassa tarve kiihdyttää. Tämän tarpeen luovat ilmanvastus ja vierintävastus. Kun kaasu päästetään, nämä aiheuttavat negatiivisen kiihtyvyyden eli auto hidastuu. Tämä siis tasaisella. Ylämäessä tulee vielä vastaan se, että auton potentiaali pitää nostaa mäen pohjalta mäen päälle. Siis muuttaa sitä liike-energiaa potentiaalienergiaksi. Tätä potentiaalienergiaa taas muutetaan takaisin liike-energiaksi alamäessä.

Ilman noita edellä mainittuja (ilmanvastus ja vierintävastus) auto ei vakionopeudella kuluttaisi mitään. Ainoastaan polttoainetta tarvittaisiin siihen, kun tietty nopeus saavutetaan ja sen jälkeen se pysyisi vakiona. Ylämäessä nopeus hidastuisi ja alamäessä taas palautuisi entiselleen.

Tämä johtaa tosiaan noin fysiikan lakienkin mukaan siihen, että tasaisella nopeuden nostosta ennen mäkeä ei ole hyötyä, mutta alamäestä nopeuden "talteen ottamisesta" on hyötyä. Moottoriteknisesti asia ei ole noin yksinkertainen, koska täytyy huomioida mahdollinen vaihdon tarve. Fysiikan mukaan on myöskin järkevämpää antaa nopeuden suosiolla laskea mäkeä ylös mennessä, koska ylämäen aiheuttama vastus on jälleen aiheuttamassa negatiivista kiihtyvyyttä, jonka voittamiseen tarvitaan sitä liike-energiaa.

IPH on oikeassa siinä, että jos ilmanvastus on isompi kuin liike-energia, niin homma pysähtyy ja lähtee sitten jo kulkemaan taaksepäin... Periaatteessa voisi olla olemassa niin kova vastatuuli, että tähän päädyttäisiin.

[Lenny]

Toivakka on hyvä esimerkki. saat vetää pulttilattiassa kaks kilometriä ennen mäkeä kun koitat nostaa 80->90km/h nopeutta kun on loivaa mäkeä eikä nopeus vaan nouse. naftaa palaa kyllä reilusti. jos vedät 80km/h vauhti on sama ja kaasun asento puolessa välissä.  Ainakin 450hv täysperällä ja sama oli 380hv puolikkaalla.

Jos nopeus ei noussut niin ei kyllä palanut enempää ainettakaan, polkimen asennolla ei välttämättä ollut mitään merkitystä, tehoa ei vaan ollut tarpeeksi kiihdyttämiseen. Tietyissä moottoreissa säätimen tyyppi tekee sen että kaasupolkimen asento ei kerro syötettyä polttoainemäärää vaan polkimella pyydetään kierroksia ja elektroniikka hoitaa polttoaineen annostelun parhaaksi katsomallaan tavalla. Itse en henkilökohtaisesti tykkää edellämainitusta säädintyypistä joka esim. 144 Scaniassa on koska tuntuu ettei ole kontrollia moottorin tekemisille. Uudemmissa Scanioissa pystyisin muuttamaan sen ohjelmistosta mutta vanhassa ei. Volvossa taas on ihan omalaatuisensa säädin, polkimella pyydetään ahtoja ja sitten joskus kun savurajoittimet ym. systeemit antaa ainetta niin kierrokset nousee, syy jonka takia Volvot kiihtyy laiskasti vaikka vetäisivätkin hyvin mäessä.

Eli mitä yritin sanoa on että kaasun asennosta ei voi aina päätellä kuinka paljon polttoainetta kuluu tai kuinka paljon koneesta otetaan tehoja.

[Lenny]

Otetaan vielä se legendaarinen Scania Euro 3 tapaus. Joku Scania inssi huomasi että Euro 3-päästötesti tehdään vain tietyillä tasaisilla kierrosluvuilla ja tietyllä kuormituksella. ECU ohjelmoitiin niin että se täyttää päästövaatimukset vain niissä tietyissä kohdissa ja muualla voitiin keskittyä polttoainetalouteen. Eli on aivan mahdollista että ne moottorit kuluttivat vähemmän suuremmalla teholla kuin pienemmällä jos kierrokset vain sattuivat pienemmillä kierroksilla tai tehoilla huonompaan kohtaan eli siihen testiarvoon.

Nyt testit ovat muuttuneet mutta siltikin saattaa olla jotain outoja ominaisuuksia päästöjen takia joka saattaa selittää tämän "pienempi nopeus- suurempi kulutus" mysteerin tietyissä autoissa. Eikä siis pelkästään Scanioissa vaan kaikki valmistajat huijaavat jos pystyvät.

[Mik@_75]

Otetaan vielä se legendaarinen Scania Euro 3 tapaus.

No kiitos. Mikäs se R420 -05 olikaan? No €3

Ja joo, aletaan lienee kaikkien kanssa olemaan samaa mieltä siitä, että nopeus ei korreloin suomessa polttoaineen kanssa, jollei siis jotain 2/3/8 tietä pelkästään tahkoa.

Ja valoitetaan vielä pikkaisen, tuo ajokki kun mulle tuli, polttoainetta meni, no sanotaanko että älyttömästi, sitten tehtiin suuttimet, ja ei juuri vaikutusta. Sitten huomattiin pieni makeanmakuinen noro väärässä paikassa, ja tehtiin kone, ja ei silläkään ollut juur vaikutusta, sitten lyötiin koneeseen, ja ajeltiin pikkasen, ei löytynyt merkkejä ohjelmoinnista, mutta vikaa oli ahtopaine anturissa, kierrosantureissa ja lämpömittari anturimoduulissa, joka siis myös kertoo ahtolämmön koneelle, nämä korjaamalla päästiin jo pikkasen, tai vähän enemmänkin kartalle kulutuksessa. Alkoi jo 3:sella kulutuslukemat, mutta ei hyvä vieläkään. Sitten tuli scanauton korjaamopäälikön ja asentajan suusta kommentti, että ajan väärin, väärää nopeutta. Eivät yksilöineet tarkemmin, mutta siihenasti oli ajettu ns herrasmiesmäisesti ja muka taloudellisesti, ja tämän kommentin jälkeen tuumasin, että aivan sama, ajetaan pari viikkoa sitten v-ttu vaikka lappu lattiassa, että saavat sitten kitistä niistä lukemista ja ajotavasta...

No, ei ole tarvinnut scanauton poppoon, eikä minun senjälkeen kommentoida kulutusta, kun mennään mitä vehkeet kulkee, ni kulkee kevyesti ja paljon pienemmällä.

Syitä voi olla monia, mutta vaihtotarve on vähentynyt ja kone vastaa kaasuun muutenkin kuin pakoääntä muuttamalla, kun on ns oikealla kierrosalueella. (on muuten sitten pirun kapia tuossa, jos meinaa haluta mennä)

[Karva]

vaihtotarve on vähentynyt

Tässä oli se syy miksi lisänopeus joskus vähentää kulutusta. Kuten Heikki aiemmin totesi jokaiselle autolle on yksilöllinen ideaalinopeus, suurimmalla vaihteella suurimman vääntömomentin kohdalla. Tosin vain tasaisella tiellä. Sitten kun tulee kumpareita vastaan niin vauhtia pitää kasvattaa niin että kumpareen yli pääsee vaihtamatta jos mahdolllista. (Mäen ylihan ajetaan niin että tasamaalla lähes pysähdytään, vaihdetaan sopiva pikkupykälä ja pedaaliin nojaten jurnutetaan 1,5h maisemia ihalllen)
Eli yksittäisenkin auton optimivauhti muuttuu tieprofiilin, perävaunun ja kuormanpainon mukaan, helppoa eiks jee.Lisäksi  mitä kapeampi koneen paras kierroslukualua sitä enemmän kuljettaja vaikuttaa eli nimenomaan Sisulla sitä taloudellisuusajoa pitää harrastaa, SM-Sisulla kuskien väliset kulutuserot samassa ajossa voivat olla järkyttävät. Toisaalta kukaan ei jaksa ajaa skarppina koko ajan ja muu liikennekin vaikuttaa eli optimi onnistuu vain tutulla reitillä aamuyöstä ajatuksen ollessa skarppina!!

Meillähän on jo kuukausia siitä kun rajoittimet tiputettiin 85km/h ja kyllä se kuulemma kulutuksessa näkyy. Koska alentunut kulutus kuittaa rajoittimien säätämisen hinnan onkin kysymys erikseen.
Toisaalta muutaman viime vuoden aikana on tienpäällä huomannnut että vauhdit on muutenkin hidastuneet kun öljyautot yms ajaa kahdeksaakymppiä ja haittikset "säästää" omalla tyylillään. Ääriesimerkkinä se ääliö jonka vauhti seilasi 65-80 mutta ei päästänyt mua ohi kun päästiin hiljaisemmalle osuudelle. Kolme kertaa yritin ja sitten tuli soitto lennonjohdosta, haittis oli soittanut suurelle päällikölle. Itse soitin poliisille epäilykseni rattijuoposta ja kurvasin seuraavalle huoltikselle tauolle.

[kpm]

Vai miksi esim sora-autot ja kpl-lava vehkeet, eli avolavat ajaa tyhjänä takalauta/ovet kiinni, se tekee ihan turhaa jättöpyörrettä ja nostaa kulutusta

Katoppa tämä pätee luultavasti kuorma-autoihinkin.
http://www.youtube.com/watch?v=r3aqHbD-O9E

[VeeWee]

No kai esim. se lavan mitta,laitakorkeus,hytin korkeus,lavan ja ohjaamon väli ja vetoaisan mitta hiukan vielä vaikuttaa,eli joka kombinaatio tars käyttää tuulitunnelissa.

Hiukan mietitytti tuossa myytinmurtaja pätkässä tuo mittaus,eikö ole polttoaineen paluulinjaa ollenkaan,vai oliko se jo aiemmin jotenkin saatu poissuljettua,eikä vääristä mittausta?

[kpm]

No kai esim. se lavan mitta,laitakorkeus,hytin korkeus,lavan ja ohjaamon väli ja vetoaisan mitta hiukan vielä vaikuttaa,eli joka kombinaatio tars käyttää tuulitunnelissa.

Hiukan mietitytti tuossa myytinmurtaja pätkässä tuo mittaus,eikö ole polttoaineen paluulinjaa ollenkaan,vai oliko se jo aiemmin jotenkin saatu poissuljettua,eikä vääristä mittausta?

Taisi olla bensa auto

[VeeWee]

Taisi olla bensa auto

Näytti sen verta uudelta,et tuskin oli kaasuttimella 

[Poke]

http://www.rahtihemmot.com/forum/index.php?topic=696.msg34590#msg34590 Eikös tää ollut tän topikin aihe??
Nyt täällä elvistellään laskutaidoilla.... Joka ei ainakaan mua kiinnosta... Vaan se mitä muilla katiskat kuluttaa  L/100km

[Lenny]

Volvo FH16 610 2 akselinen veturi, irtoperiä ja kontteja pääasiassa etelä-Suomessa, 34L/100km. On se tekniikan kehitys ihmeellistä, Scanian moottori alkujaan vuodelta -69 vie saman verran kuin Volvon vuonna 2003 markkinoille tullut ja Scanialla ajetaan noin 3km/h kovempaa ja voimaa on enemmän.

[Mik@_75]

Volvo FH16 610 2 akselinen veturi, irtoperiä ja kontteja pääasiassa etelä-Suomessa, 34L/100km. On se tekniikan kehitys ihmeellistä, Scanian moottori alkujaan vuodelta -69 vie saman verran kuin Volvon vuonna 2003 markkinoille tullut ja Scanialla ajetaan noin 3km/h kovempaa ja voimaa on enemmän.

Annetaan vähän spekulaatiosiemeniä, aiheuttamaan vilkasta keskustelua.

Volvo napaperällä, syö osansa. Rengastus? Aerodynamiikka? Et ehkä ihan viimeisiä pisaroita viel osaa puristaa siitä, mutta sitten semmonen, että volvo lie kohtuu tehdas säädöissä ja scania ei sit ihan hetkeen ole ollut.

Mitähän siitä vielä keksis. No joo, pienellä oot saanu menemään, kummatkin.

[bliz]

Vähän on käsite...

[Viking]

Nyt kon alkanu ajaan lyhempää siirtoa ni myöskin Mackin janoisuus lisääntyny.. ..parhaimmillaan lähennelly jo 52l, mut vlopun viettoon tietokoneeseen jäi lukemaks 51,3l

[Lenny]

Annetaan vähän spekulaatiosiemeniä, aiheuttamaan vilkasta keskustelua.

Volvo napaperällä, syö osansa. Rengastus? Aerodynamiikka? Et ehkä ihan viimeisiä pisaroita viel osaa puristaa siitä, mutta sitten semmonen, että volvo lie kohtuu tehdas säädöissä ja scania ei sit ihan hetkeen ole ollut.

Mitähän siitä vielä keksis. No joo, pienellä oot saanu menemään, kummatkin.

Ei ole napaperä, Volvossa edessä Michelinin lamellipinta Scaniassa kesäpinta, vetorenkaat Volvo 60 sarja Scania 70 sarja, Volvossa ei spoilereita. Volvossakin joku softa mutta ei ehkä kaikista onnistunein koska Espanjassa pakoputken päästä paloi maali. Scanian viritykset on mitä on mutta tuntuu toimivan kohtuullisesti, ohjelmoinnissa vielä parannettavaa.

Ei toi niin hirveen pieni kulutus ole kun ottaa huomioon että kuormat on melko kevyitä ja toiseen suuntaan melkein aina tyhjänä. Pari litraa sais ainakin tippua. Tolla välillä jotkut V8 R Scaniat kuulemma vievät jotain 30-31, tiedä sitten kuinka paljon valehdellaan.

[JMTN]

Viimeisen 20tkm kulutukset.

470++(600hp) tpv 95% 60tn massalla ja 85% hiab purulla. 40 - 45 L/100km.
560++(710hp) ppv 45 - 30tn massalla, norjan ajoa. 25 - 33 L/100km
620+  (700hp) ppv 45 - 30tn massalla, norjan ajoa. 24 - 36 L/100km

[Rahtimees]

eipä noita tuu niin laskeskeltua.... rahalla se kulutus kuitataan

[janne_]

eipä noita tuu niin laskeskeltua.... rahalla se kulutus kuitataan

Taas uusi trollaaja. Tai ainakin uudella nimimerkillä. Odotan mielenkiinnolla tulevia keskusteluita.

[M.A.K]

Taas uusi trollaaja. Tai ainakin uudella nimimerkillä. Odotan mielenkiinnolla tulevia keskusteluita.

Luulis ny olevan edes vähän yritystä.. tämä tapaus on jo aika läpinäkyvä.